Hautaan siunaaminen

Kuoleman kohdatessa - hautaan siunaaminen

"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan." (Joh. 14:1-2)

Hautaan siunaamisessa saatetaan päätökseen kasteessa alkanut matka Jumalan luo ja uskotaan vainaja Jumalan haltuun.
Hautajaiset antavat tilan yhdessä suremiseen ja keskinäiseen lohdutukseen. Yhteisestä ajasta kiitollisena voidaan saattaa läheinen viimeiselle matkalle. Poisnukkunutta läheistä voi hyvästellä tutuin virsin ja raamatunkohdin. Yhteisessä rukouksessa pyydetään voimaa kaipaukseen ja suruun. Hautaan siunaaminen on luonteeltaan myös jumalanpalvelus, jossa kristillisen uskon mukaisesti julistetaan evankeliumia Kristuksen ylösnousemuksesta ja rohkaistaan surevia katsomaan toiveikkaina kohti kerran koittavaa jälleennäkemistä.
Kristilliseen hautaan siunaamisen kuuluu aina sanoma siitä, että kuolema ei ole kaiken loppu.

Hautajaisten järjestäminen

Kuoleman tullessa lähellä on ihminen avuton ja voimaton, juuri silloin hautajaisten käytännön järjestelyjen hoitaminen saattaa tuntua liian raskaalta. Yksin ei tässäkään asiassa tarvitse olla.

Ensimmäisenä on syytä ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Voit tulla itse käymään, tai jos se on esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi mahdotonta, hoitaa asian puhelimessa. Viraston kanssa sovitaan hautajaisten ajankohdasta, mahdollisen muistotilaisuuden pitopaikasta sekä varataan toimitusta varten pappi ja kanttori.

Seuraavaksi on hyvä ottaa yhteyttä hautaustoimistoon. Mikäli varaatte seurakunnan tilan muistotilaisuuden pitopaikaksi, on sinne mahdollista järjestää tarjoilu pitopalvelun kautta.

Siunauksen toimittava pappi ottaa teihin yhteyttä hyvissä ajoin ennen hautajaisia. Papin kanssa sovitaan aika siunauskeskusteluun, jossa käydään läpi siunaus- ja muistotilaisuutta. Siunauskeskustelu käydään omaisten toivomassa paikassa, esim. kotona tai kirkkoherranvirastolla. Siunauskeskustelu on mahdollista käydä myös puhelimessa.

Siunaus- ja muistotilaisuuden musiikista voi olla yhteydessä suoraan kanttoriin tai siitä voi sopia siunaavan papin välityksellä.

Kiitostaminen
 

Kiitoksessa, eli vainajan muistamisessa jumalanpalveluksen esirukouksessa, mainitaan vainajan nimet ja ikä. Sen jälkeen on surumusiikki, jonka jälkeen rukous jatkuu lauseen tai parin verran. Muistamiseen kuuluu kiitos Jumalan vainajille osoittamasta armosta sekä siitä, mitä seurakuntalaiset ovat edesmenneiden välityksellä saaneet. Vainaja jätetään Jumalan käsiin ja surevien omaisten puolesta rukoillaan.​
 
Omaiset kuuntelevat kiitoksen joko istuen tai seisomaan nousten. Jos noustaan seisomaan, se tehdään vainajan nimen kohdalla, seisotaan surumusiikin ja vielä sen jälkeen sanottavien rukouslauseiden ajan. Jotkut tosin istuvat heti surumusiikin päätyttyä, joten tässäkään ei ns. ehdotonta sääntöä ole.