Aa: | Facebook Email Print
Etusivu Herättäjäjuhlat Toiminta Lapset ja nuoret Toimitukset Hallinto Kiinteistöt Nettipappi Palaute Yhteystiedot ________________________________________________________________________________________________________

Sotkamon kirkko

Sotkamon kirkko, Tiekirkko.
Avoinna 22.6.–15.8.2017 ma-pe klo 11–16, pe 23.6. suljettu.


Sotkamon nykyisen kirkon, joka on seurakunnan historiassa sen viides kirkko, on suunnitellut arkkitehti Oldenburg. Rakennustyöt on pantu alulle jo 1850-luvun puolivälissä, jolloin perustuksia varten on tuotu kiviä paikalle. Varsinaiset rakennustyöt on aloitettu 1850- ja 1860-luvun taitteessa.

Rakentamisvuodet ovat osuneet pahaan nälkä- ja tautiaikaan. Näinä aikoina on kuollut neljäsosa Sotkamon väestöstä nälkään. Nälkävuosina on kuollut niin kirkkoherrana ollut rovasti Ståhlberg kuin kirkon rakentamisesta vastannut urakoitsija Theodor Tolpo. Jatko on tehty joensuulaisen kauppiaan Gustaf Tujulinin valvonnassa. Kirkko, mikä Kuhmon kirkon ohella on Kainuun suurin, on vihitty käyttöön vuoden 1870 elokuussa. Kirkko on määritelty tyylisuunnaltaan myöhäisemmäksi renesanssikirkoksi, johon liittyi uusgoottilaisia, jykevyyttä korostavia yksityiskohtia.

Kirkkoon on osunut talvisodan aikana vuoden 1940 maaliskuussa kaksi lentokoneesta pudotettua pommia. Toinen on jäänyt suutariksi, mutta toinen on räjähtänyt ja särkenyt 60 ikkunaruutua ja vioittanut alttaritaulua.

Kristuksen ylösnousemusta esittävän alttaritaulun on maalannut Severin Falkman, ja se on valmistunut vuonna 1877.

Valmistuttuaan kirkkoon on mahtunut noin 2300 henkeä, mutta vuosina 1954-55 suoritetun peruskorjauksen ja 1996 rakennettujen uusien urkujen, jotka sijaitsevat kirkon etuosassa, jälkeen noin 1400. 1950-luvun peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon on asennettu lämmityslaitteet ja siirretty alttariseinää lähemmäksi kirkon keskustaa, jolloin sen taakse on saatu tilaa rippikoulu- ja seurakuntasaleille.

Kirkon peruskorjaustyöt ovat arkkitehti Aarne Timosen käsialaa. Samanaikaisesti suoritetun kirkon kaunistustyön on suorittanut taiteilija Lauri Välke.

Alttariseinän maalauksen aiheena on Kristuksen taivaaseen astuminen. Öljymäen rinteistä kuvastuvat selvästi Vuokatin vaarojen piirteet. Koristemaalauksen kellanruskealla värillä on taiteilija Välke pyrkinyt tuomaan esiin kypsän viljan värin.

Saarnastuolissa olevat evankelistat Markus, Matteus, Luukas ja Johannes on kuvattu symbolieläintensä kanssa, jotka kaikki merkitsevät jumalallista voimaa ja kunniaa. Urkulehterin kaiteessa olevien maalausten aiheet ovat vasemmalta lukien: "toisen risti suurempi kuin toisen", "uskotut leiviskät", "Jeesus siunaa lapsia", "halvatun parantaminen" ja "ei vakan alle vaan lampun jalkaan, että se loistaisi".

1920-luvun jälkipuoliskolla on kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolelle rakennettu urkulehteri, jonka tarpeellisuudesta oli taitettu peistä jo oikeastaan kirkon valmistumisesta saakka. Samalla on hankittu vuonna 1928 seitsemäntoistaäänikertaiset pneumaattiset urut Thulen urkutehtaalta.

Vuonna 1996 kirkkoon on hankittu uudet, mekaaniset urut, mitkä on sijoitettu eteläiseen sakaraan, lähelle kuoriosaa. Urut ovat 21-äänikertaiset, ja ne on valmistanut Sotkamon Urkurakentajat Oy. Urut edustavat flaamilaista barokkiperinnettä. Vuonna 1928 hankitut urut ovat edelleen paikoillaan ja käyttökunnossa.

Kirkon alttariseinää siirtämällä on saatu tilat kahdelle seurakuntasalille. Ne ovat valmistuttuaan toimineet yhteisinä kokoontumistiloina, rippikoululuokkina kuin myös perhejuhlien pitopaikkoina. Nykyisin yläsali on lähinnä nuorten käytössä. Alasali toimii edelleenkin niin pienryhmien kokoon­tumistiloina, kirkkokahvien tarjoilupaikkana kuin myös perhejuhlien pitopaikkana.

Kirkon alasalin varaaminen esimerkiksi perhejuhlien pitopaikaksi tapahtuu kirkkoherranviraston kautta. Tarjoilun voi tilan varaaja järjestää joko itse tai hankkia nämä palvelut pitopalvelutoimintaa tarjoavilta yrityksiltä. Tilojen käytöstä peritään hinnaston mukaiset maksut.