Aa: | Facebook Email Print
Etusivu Herättäjäjuhlat Toiminta Lapset ja nuoret Toimitukset Hallinto Kiinteistöt Nettipappi Palaute Yhteystiedot ________________________________________________________________________________________________________

Kirjeet ja raportit

Mafingan orpokodin kummikirje 2-2014 Njombessa 5.11.2014

 

Kummityön terveiset Etelä-Tansaniasta!

 

Aika rientää ja vuosi alkaa olla loppupuolella. Etelä-Tansaniassa kuiva kausi alkaa olla lopussa ja sadekautta odotellaan. Ensimmäiset sadekuurot on jo saatu, mutta varsinaisesti sadekausi ei ole vielä alkanut.

 

Vierailin lokakuussa Mafingan orpokodilla. Syys-lokakuussa siellä oli kaksi suomalaista Lähetysseuran harjoittelijaa. He olivat orpokodilla vapaaehtoisina viiden viikon ajan. Mafingan jakson jälkeen he ovat Njombessa viisi viikkoa ja palaavat sitten joulukuussa Suomeen. Tässä harjoittelijoiden terveisiä orpokodin arjesta:

 

Aurinkoisia terveisiä Mafingan orpokodilta!!

 

Lähetysseuran esikoulutusharjoittelu antoi meille mahdollisuuden (ilon ja kunnian) päästä seuraamaan orpokodin arkea ja auttelemaan päivän töissä lasten kanssa. Saapuessamme orpokodille sää oli vielä paikallisittain epätavallisen kylmää, päivälämpötila kipusi kuitenkin nopeaan lähentelemään kolmeakymmentä, joten päivisin ei varsinaisesti kylmyydestä näin suomalaisittain voinut valittaa. Yöt alkuunsa toki olivatkin huomattavan viileitä ja aamuisin lämpömittari näytti nippa nappa viittätoista. Paikallisille sää oli kuitenkin ajankohtaan nähden hyvinkin viileää, ja lapsille puettiin pitkähihaisia ja villapaitoja niin monta kerrosta, ettei sitä itsenäisesti olisi osannut niin montaa laittaa.

Orpokodilla on lapsia ihan pienistä vauvoista isoihin koululaisiin. Vauvojen ja leikki-ikäisten kanssa touhusimme päivisin ja parina iltana pidimme kouluikäisille englanninkielen kerhoa, luimme tarinaa, lauloimme ja piirtelimme. Lasten pyynnöstä toteutimme kerhoa useamminkin kuin alkuun suunnittelimme. Pääasiana meille oli, että lapsilla on hauskaa. Värikynät lahjoitimme lopuksi koululaisille omiksi.

 

Viiden viikon aikana lapset ehtivät sulattaa sydämemme ollessamme mukana heidän arjessaan ja iloissaan. Vaikka meillä nyt Njombessa onkin uudet haasteet edessä, ikävöimme takaisin lasten arkeen ja pieniin iloihin.

 

Heidi ja Emmi

 

Rakentamista

 

Lähetysseuran tuella Mafingan orpokodille rakennettiin isompien lasten; koululaisten talo, jossa asuu poikia. Siitä olettekin lukeneet ja kuulleet aiemmin. Orpokodilla on ollut haaveena ja suunnitelmana, että alueelle saataisiin toinen koululaisten talo, joka olisi tytöille. Mama Msese päätti laittaa asiaa eteenpäin muutamien Mafingan orpokodin ystävien kanssa. Osa näistä ystävistä asuu Mafingassa, osa Mafingan läheisyydessä. He kokosivat voimansa yhteen ja saivat rakentamisen alulle. Rakentamisen tilanteen näette kuvista. Tätä tyttöjen taloa rakennetaan poikien talon lähelle. Rukoillaan, että rakentaminen voi edetä hyvässä aikataulussa ja haave voisi toteutua.

 

Lämmin kiitos tuestanne Mafingan orpokodille!

Taivaan Isän siunaamaa loppuvuotta ja tulevaa uutta vuotta!

 

Lämpimin terveisin, Leena Mgaya

**@****@**

 

Postiosoite: FELM/P.O. BOX 490, Njombe, TANZANIA

Työntekijäkoulutuksen nimikkoraportti

 

Namibia

 

Hankkeen kuvaus

 

Kahden Namibiassa toimivan luterilaisen kirkon yhteisellä teologisella seminaarilla, Paulinumilla on pitkä historia ja haastava tulevaisuus. Se on maan vanhin korkeakoulu, joka on kouluttanut luteri-laisille kirkoille yli 500 pappia ja useimmat piispat. Tämän lisäksi monista seminaarin opiskelijoista on tullut merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia koko maata ajatellen.

Alkuaan Suomen Lähetysseuran työn tuloksena syntynyt Namibian luterilainen kirkko, ELCIN (Evangelical Lutheran Church in Namibia) ja Reinin lähetyksen työn tuloksena syntynyt ELCRIN (Evangelical Lutheran Curch in the Republic of Namibia) kouluttivat papit erillään. ELCIN:in kirkolla oli oma Oniipassa, Ambomaalla toimiva seminaari, joka perustettiin jo vuonna 1922. Ensimmäiset papit sieltä valmistuivat vuonna 1925. Myöhemmin tämä Oniipan pappiskoulu siirrettiin Elimin lä-hetysaseman yhteyteen. Kaiken kaikkiaan Oniipan ja Elimin pappiskouluista valmistui 77 pappia.

Reinin lähetys alkoi kouluttaa evankelistojaan Karibibin kaupungissa vuonna 1937. Tämän koulu-tuslaitoksen nimi oli Paulinum. Ensimmäiset evankelistat sieltä valmistuivat vuonna 1949 ja saivat pian tämän jälkeen pappisvihkimyksen.

Nykyinen Paulinum luterilaisten kirkkojen yhteinen seminaari ja toivottavasti se sai olla myös en-simmäinen askel kirkkojen lopulliseen yhdistymiseen. Vuonna 1996 seminaari muutti Otjimbing-westä pääkaupunkiin, Windhoekiin. Seminaari tahtoi olla lähempänä maan yliopistoa ja parhaita kirjastoja. Pääkaupunki tarjosi myös paremmat viestintäpalvelut, puhelinlinjat ja tietokoneyhtey-det.

Seminaari kouluttaa pappeja myös Botswanan ja Angolan kirkon tarpeisiin.

Hankkeen toiminnot raportointiaikana

Lokakuun 18.-20. 2013 Paulinumin seminaari vietti 50-vuotisjuhlaa teemalla ”Yhdessä me lois-tamme”

Seminaari katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Sen opetukselliset haasteet ovat heijastuksia ym-päröivän yhteiskunnan tarpeista. Kirkkojen monet seurakunnat ovat ilman pappia tai pappi on jäämässä eläkkeelle. Kirkot tarvitsevat näin kipeästi uusia työntekijöitä. Tämän lisäksi kymmenet seurakunnat ovat kokonaan ilman pappia.

Paitsi luterilaisille kirkoille Namibiassa, Botswanassa ja Angolassa, Paulinum kouluttaa pappeja myös anglikaaniselle kirkolle. 2

 

Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana

Suomen Lähetysseuran tukemaan stipendiaattiohjelmaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat opis-kelijat, joiden graduaatio oli maaliskuussa 2014 ja osan heistä pappisvihkimys on 29.6. 2014

 

Muita huomioita/viestit työn tukijoille

Paulinumin seminaari ottaa vastaan uusia opiskelijoita joka toinen vuosi. Vuoden 2014 helmikuus-sa opiskelunsa aloitti 26 uutta teologian opiskelijaa, joista kuusi on jatkamassa opintojaan kandi-daattitason tutkintoon.

 

Vuoden 2014 alussa aloittaneista uusista diplomi- tason opiskelijoista 16 (9 miespuolista ja 7 nais-puolista opiskelijaa) saa tukea opintoihinsa seminaarille osoitetusta yleistuesta.

KIITOS KAIKILLE TEILLE, JOTKA OLETTE TUKENEET AFRIKKALAISTEN KIRKKOJEN TULEVIEN TYÖN-TEKIJÖIDEN OPISKELUA JA PAULINUMIN TEOLOGISTA SEMINAARIA!

 

 

Inkerin kirkon diakoniatyö, Venäjä

 

Nimikkosopimushankkeen raportti 1/2013

Kumppani Inkerin ev.lut kirkko Venäjällä

Hankkeen kuvaus

Inkerin kirkon diakoniatoimisto suunnittelee ja toteuttaa kirkon diakoniatyötä. Toimisto järjestää rovastikunnallista koulutusta sekä taloudellista että tiedollista tukea seurakuntien diakoniaprojekteihin. Diakoniatoimistossa työskentelee diakoniajohtaja.

Uutena hankkeena on Lastensuojelukeskus Dikoni. Sen toiminta siirtyi Lahden Diakonissalaitokselta Inkerin kirkolle vuoden 2010 alussa. Lahden Diakonissalaitoksen juuret ovat Viipurissa, jossa se perustettiin vuonna 1869. Sen tukema katulapsiprojekti Dikoni perustettiin 10.6.1997. Lasten asioiden hoidossa huomioidaan yksinhuoltaja vanhemmat, esim. perheen sisäiset ongelmat, alkoholiongelmat ym. Tarvittaessa lapsille järjestetään kuntoutusta, avo- tai sairaalahoitoa. Dikoni-turvakodin asiantuntijat, psykologi ja sosiaalipedagogi ohjaavat lapsia ja heidän vanhempiaan. Dikoni toimii kirkon diakoniajohtajan alaisuudessa.

Inkerin kirkon nais- ja perhetyötä toteuttaa diakoniajohtokunnan alainen työryhmä. Avioerot ovat Venäjällä hyvin yleisiä, samoin perheväkivalta. Aborttia käytetään yhä paljon ehkäisykeinona. Alkoholin runsas käyttö on jossain muodossa jokaista perhettä koskeva ongelma. Nuorien perheiden on taloudellisista ja kulttuurisista syistä vaikeaa itsenäistyä. Perheet kaipaavat tukea ja opastusta.

Venäjällä on perinteisesti vallinnut miesvaltainen kulttuuri. Kirkon tehtävänä on vahvistaa naisten identiteettiä ja auttaa heitä löytämään oma paikkansa niin kodissa, yhteiskunnassa kuin kirkossakin.

Kirkon nais- ja perhetyön lähtökohtia ovat Raamatun opetukset miehen ja naisen yhtäläisestä arvosta, perhe-elämästä ja lastenkasvatuksesta. Perhetyössä otetaan huomioon sekä länsimaisen perhetyön tutkimukset että venäläinen konteksti.

 

Hankkeen päämäärä 2013

- Inkerin kirkon diakoniatoimiston työnä on vahvistaa seurakuntien diakoniatyötä.

- Dikoni -projektin vakiintuminen lapsia ja perheitä tukevaksi toiminnaksi.

- Nais- ja perhetyön vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi seurakuntien toimintaa.

- Vanhusten elämän perustarpeiden turvaaminen asianmukaisella hoidolla.

 

Kelton vanhusten palvelukeskus

 

Kelton palvelukeskukselle annettu tuki käytettiin kuluneen kauden aikana apua tarvitsevien vanhusten ylläpitämiseen ja hoitoihin, kustannusten kattamiseen palvelu keskuksessa sekä kotikäyntityössä olevien sosiaalityöntekijöiden palkkoihin.

Kelton palvelutalossa toimii kaksi osastoa: toinen toimii palvelulaitoksena ja toinen antaa sosiaaliapua kodeissa. Seitsemän sosiaalityöntekijää auttaa 56 henkilöä 12 eri kylässä mm. tuomalla lääkkeitä, elintarvikkeita, laittamalla ruokaa, siivoamalla, hoitamalla pankkiasioita ym. Palvelukeskuksessa on 24 paikkaa. Tällä hetkellä kodissa asuu viisi Inkerin kirkon yksinäistä jäsentä pysyvästi. Palvelutalon

asukkaissa on yksinäisiä, invalideja, dementoituneita, henkisesti heikkoja asukkaita, jotka eivät pärjää yksinään. Osa paikoista on ns. 2 kk intervallipaikkoja.

Vanhukset saavat usein vieraita. Kelton koululaisia esiintymässä vanhuksille.

Tänä kesänä valmistui palvelukeskukseen uusi oleskeluhuone joka rakennettiin paikallisen firman avulla.

 

Seurakuntadiakonia

 

Inkerin kirkon diakoniaosaston tehtävänä on tukea ja kehittää diakoniatyötä seurakunnissa. Osaston johtajana tomii Aleksandra Seliverstova ja häneen apunaan diakoniakomitea, joka kostuu seitsemästä eri Inkerin kirkon seurakuntien jäsenistä. Tällä hetkellä tuetaan seuraavaavia projekteja: lapsia ja nuoria Kolppanan seurakunnassa, terveys ja sosiaaliprojekti sekä koulutusprojekti Joshkar-Olassa. Diakoniakassan avulla annetaan apua ja tuetaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. 25.3 vietettiin diakonia päivä Inkerin kirkon seurakunnissa. Sinä päivänä järjestettiin seurakunnissa erilaista diakoniaan liittyvää toimintaa. Lahjoitukset ja kolehdit tältä sunnuntailta lahjoitettiin diakonia kassalle. Diakoniaosasto on myös aktiivisesti mukana lastensuojelukeskuksen Dikonin toiminnassa. Diakoniatyöntekijöiden koulutus järjestetään joka toinen vuosi Kelton Teologisessa Instituutissa. Tänä lukuvuotena 13 opiskelijaa jatkaa diakoniaopintojaan. Marraskuussa diakoniaosasto järjestää koulutuksen vanhainkotien työntekijöille ja lastensuojelukodin “Dikonin” työntekijöille.

23.1-25.1 pidettiin Teologisella Instituutilla ruoanvalmistuskurssi seurakuntien emännille

Kurssin tavoitteena oli vahvistaa ja tukea eri seurakuntien emäntiä heidän palvellessaan suomalaisryhmiä omissa seurakunnissaan. Osallistujia saapui eripuolilta Venäjää: mm. Pushkinista, Saratovista, Murmanskista, Terijoelta, Joshkar-Olasta ja Keltosta. Aamupäivisin oli teoriatuntejamm. seuraavista aiheista: hygienia ruoan valmistuksessa, vieraiden vastaan ottaminen, kattauksen merkitys... Iltapäivisin valmistettiin yhdessä erilaisia aterioita: salaatteja, keittoja, pääruokia ja jälkiruokia. Tunnelma oli innostunut ja välitön. Työn lomassa keskustelimme monista naisia erityisesti kiinnostavista asioista kuten perheestä, terveyden vaalimisesta ym. Kurssin vetäjät oli Teologisen Instituutin kurssisihteeri Larissa ja Lähetysseuran työntekijä Elina Heikkilä

Naisten seminaarit on pidetty huhtikuussa Moskovan rovastikunnassa sekä Länsi-Inkerin rovastikunnassa kesäkuussa.

 

Perhetyö

 

Perhetyön tavoitteena on seurakuntien perhetyön vahvistaminen ja tukeminen, vapaaehtoisten työnte-kijöiden kouluttaminen, perheleireillä luennoiminen sekä diakoniakurssin perhetyön opetusjaksot.

20.-23.2.2013 pidettiin diakoniakurssin toinen opetusjakso joka koostui perhetyön luennoista. Kurssin veti Lähetysseuran työntekijä Elina Heikkilä. Kurssilla käsiteltiin seuraavia aiheita: perheen yhteishengen vaaliminen, murrosikäiset, isovanhempien merkitys, rakentava riitely, erosta eteenpäin ja lapset erossa: kehityskriisit, tilannekriisit, anteeksiantaminen sekä edellisen jakson kotitehtävä: Sukupuu ja palautteet siitä.

12.-13.4.2013 pidettiin Keltossa perhetyöntekijöiden kokoontuminen. Mukana seurakunnista vapaaeh-toisina työskenteleviä pareja, 10 osallistujaa viidestä eri kaupungista. Keskustelimme tämän hetken perhetyön tilanteesta Inkerin kirkossa. Perustettiin työryhmä suunnittelemaan ja kehittämään perhetyö-tä kirkossa. Lähetysseuran työntekijät Christina Heikkilä ja Elina Heikkilä opastivat vapaaehtoisia Pa-risuhteen Palikoiden käyttämisessä ja pitivät luennon avioliiton hoitamisesta niiden pohjalta. Pariteh-tävänä järjestettiin rastireitti, missä osallistujat saivat myös uusia ideoita.

Osallistuja pari Olga ja Slava Nishnij Novgorodista pitivät teologiopiskelijoille kaksi luentoa: Mitä on perhetyö seurakunnassa ja Avioliiton kuudet askeleet. Keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä herättä-vää.

Pyhän Marian seurakunnassa on aloitettu lokakuussa Avioliitto Alfa -kurssi. Vetäjinä Lähetysseuran työntekijät Elina ja Hannu Heikkilä. Osallistujia oli 24 henkeä.

Marraskuussa perhetyön puitteissa järjestetään perhetyön seminaari Keltossa, perheilta Kelton seura-kunnassa ja avioliittopäivä Pietarin Pyhän Marian seurakunnassa. Seminaarien luennoitsijaksi on kut-suttu perheterapeutti Saara Kinnunen Suomesta.

Erityisen rohkaisevaa työssä on nykyisten vapaaehtoisten uskollisuus ja kiinnostus perhe- ja avioliitto-työhön seurakunnassa, yhteinen huoli seurakuntalaisten elämän vaikeudesta ja sen heijastuminen avio-liittoon ja perheeseen.

Työn haasteena puolestaan on taloudellinen tila kirkossamme ja siitä johtuva rahavarojen niukkeneminen.

Kiitämme työmme tukemisesta ja toivotamme teille Jumalan runsasta siunausta.Työ ei ole turhaa ja työnne siellä on yhtä arvokasta kuin meidänkin työmme täällä.Teemme sitä yhdessä Jumalan armoon ja siunaukseen sulkeutuen.

Rosa Käiväräinen, palvelukotimme asukas, siunaa meitä usein seuraavilla sanoilla:

 

Jumala suojelkoon sinua kuin kalleinta aarrettaan.

 

Tähän samaan siunaukseen haluamme teidätkin jättää.

Keltto 1.11.2013

Christina Heikkilä, Lähetysseuran perhetyön koordinaattori Venäjällä

Elina Heikkilä, Lähetysseuran perhetyöntekijä Venäjällä

 

 

TERVEHDYS TANSANIASTA!                             24.9.2013

 

Mafingan orpokodille kuuluu hyvää, sillä uusi isojen lasten koti on nyt valmistunut. Ensimmäiset 9 lasta ovat syyskuun alussa muuttaneet siihen hoitajansa kanssa. Alunperin ajatuksena oli, että kotiin muuttaisi  sekä tyttöjä että poikia. Orpokodin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Mafingan kaupungin sosiaalitoimi oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole hyvä sijoittaa teini-ikää kohti meneviä nuoria tyttöjä ja poikia samaan taloon. Koska isoja poikia on Mafingassa enemmän, päädyttiin siihen, että uudesta talosta tulee poikien koti. Lapsille valittu hoitaja, eli kodin mama (=äiti), toivoi kuitenkin, että hän saisi kotiin myös yhden isommista tytöistä. Niinpä Happy jakaa nyt maman kanssa huoneen. Talossa asuvat lapset ovat 7-14 –vuotiaita. On toiveena, että tulevaisuudessa saataisiin vastaava talo myös isoille tytöille.

(kuvassa uuden kodin pihalla mama Agnes, Anton ja Clinton, kuva Leena Mgaya)

 

Kodin äidiksi valittu Agnes Nduva on 28-vuotias. Hän on tehnyt työtä Mafingan orpokodissa tämän vuoden toukokuusta alkaen ja sitä ennen katolisen kirkon orpokodissa. Hän on saanut koulutuksen lastenhoitajaksi. Nyt Agnes elää lasten kanssa yhtenä perheenä huolehtien kaikista kodin asioista. Hän jakaa lapsille kotityöt niin että jokainen lapsi oppii tekemään kaikkea. Arkipäivisin lapset ovat koulussa ja sinä aikana Agnes valmistelee ruokaa, jonka lapset tulevat syömään kesken koulupäivän. Välillä hän ehtii myös auttamaan pienten lasten hoidossa orpokodin puolella.

 

Talossa asuvat lapset ovat tyytyväisiä uuteen kotiin ja ennenkaikkea siihen, että heitä varten on oma mama. Myöhemmin pidetään uuden kodin viralliset avajaiset ja kodin siunaus.

 

Pienten lasten elämä orpokodissa kulkee entiseen tapaan arjen touhuissa. Kyläilyn aikana tapasimme pienet lapset ruokailemassa ja sen jälkeen päivä jatkui päiväunien merkeissä. Orpokodilla ei ole tällä hetkellä aivan pieniä vauvoja. Nuorimmaiset ovat hieman alle vuoden ikäisiä. Hellena Msese sanoi, että heille on tullut tieto muutaman viikon ikäisestä vauvasta, jonka äiti oli kuollut synnytyksen jälkeen, mutta vauvaa ei oltu vielä tuotu orpokodille.

 

Juttelimme orpokodin johtajan mama Msesen kanssa orpokodin arjen haasteista. Hän sanoi, että pienten lasten arkitouhuissa haasteet ovat useimmiten ns. helppoja haasteita. Isompien lasten kanssa haasteet ovat toisenlaiset. Mama Msese kertoo: ”Nyt kun meillä on täällä orpokodilla isoja lapsia, voimme todeta, että isot lapset tarvitsevat myös isommin tukea. Ensimmäistä kertaa kodin historiassa olemme tilanteessa, jossa kasvatamme pikkulasten ohella nuorisoa. Se on meille uutta ja olemme oppineet paljon. Kun isompi lapsi tulee orpokotiin, sopeutuminen ottaa aikaa. Nämä lapset ovat myös yleensä vaikeista oloista. Toinen haaste on se, että kaikkien pienten lasten sukulaiset eivät käy heitä katsomassa eivätkä maksa mitään lapsen hoidosta orpokodille (orpokodilla on nimellinen kuukausimaksu, joka ei vastaa lapsen todellisia kuluja). Osalle heistä tämä pieni maksu on liian suuri. Olisi tärkeää, että lapsi oppisi tuntemaan sukulaisia ennen kuin menee sukulaisten hoitoon noin 3-vuotiaana. Muistutamme sukulaisia asiasta yhä uudelleen ja suunittelemme järjestävämme ’vanhempien päivän’. Kolmas suuri haaste on hoitajien vähyys; lapsimäärän kasvaessa hoitajien määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Saamme kuitenkin vakituisten hoitajien ohella tilapäistä apua ulkopuolelta. Vakituiset hoitajathan asuvat orpokodin alueella ja ovat perheineen läsnä lasten elämässä koko ajan.”

 

Peruskoulu on Tansaniassa ilmainen. Silloin tarvitaan rahaa lähinnä koulupukuun  ja -tarvikkeisiin. Sen sijaan peruskoulun jälkeinen koulutus on maksullista. Tämä on iso haaste Mafingan orpokodille tulevaisuudessa - miten saada isot lapset koulutettua? Tässäkin asiassa Mafingassa luotetaan Jumalan huolenpitoon.

 

Heinäkuussa sain uuden suomalaisen työkaverin kun diakonissa Leena Mgaya palasi Tansaniaan. Ensimmäisellä työkaudellaan Tansaniassa hän toimi kummiyhdyshenkilönä. Jatkossa tulemme molemmat toimimaan kummilapsityössä.Teemme kumpikin työtä Eteläisen hiippakunnan nais-, lapsi- ja diakoniatyön osaston alaisuudessa.

Lämmin kiitos tuestanne Mafingan orpokodin lapsille. Siunattua syksyä!

 

Terveisin, Riikka ja Leena

**@****@**, **@****@**

Box 490, Njombe, Tanzania