Aa: | Facebook Email Print
Etusivu Herättäjäjuhlat Toiminta Lapset ja nuoret Toimitukset Hallinto Kiinteistöt Nettipappi Palaute Yhteystiedot ________________________________________________________________________________________________________

Körttisanakirja

Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu häntäkin, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa.

Kaikille yhteisöille ja alakulttuureille muodostuu ajan kuluessa omia sanojaan, oma kieli. Sitä enemmän, mitä vanhemmasta yhteisöstä on kyse. Yhteisen terminologian käyttö yhdistää, mutta lopulta myös erottaa. Sanastoa ymmärtämätön voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Aikojen kuluessa saattavat tieto sanojen synnystä ja alkuperäinen merkitys hämärtyä omallekin joukolle.

Körttisanakirja on tehty pilke silmäkulmassa, eikä se ole tarkoitettu liian vakavasti otettavaksi. Sanakirjan kokoaminen aloitettiin Lahdessa herättäjäjuhlavalmisteluiden yhteydessä 2007. Sen jälkeen sitä on täydennetty ja yhä täydennetään. Se ei siis ole kiveen kirjoitettu eikä tarjoa ainoaa oikeaa totuutta. Voit lähettää palautteesi sanakirjan lopussa olevalla lomakkeella.

Herättäjäjuhlien tiedotustilaisuudessa kysyttiin, onko körttisanakirjan tavoite a) saada ihmiset ymmärtämään körttiläisiä, b) saada körttiläiset ymmärtämään ihmisiä ja elämää vai c) saada körttiläiset ymmärtämään itseään. Kaipa se on näitä kaikkia.


Perustiedot

Aholansaari

Paavo Ruotsalaisen kotipirtti sijaitsi Nilsiän Aholansaaressa, jossa on nykyään herännäishenkinen toimintakeskus. Aholansaaressa järjestetään vuosittain 5-6 Herättäjä-Yhdistyksen rippikoululeiriä. Paljon myös herännäisseminaareja ym. Jos pitää mainita 2 - 3 herännäisyyteen liittyvää paikkaa, Aholansaari on yksi niistä. Verkossa.

Hengellinen Kuukauslehti

Herättäjä-Yhdistyksen julkaisema lehti. Alkoi ilmestyä vuonna 1888, vuonna 2007 ilmestyy 119. vuosikerta, ilmestyy 12 kertaa vuodessa.  Huom. oikeinkirjoitus: ’Kuukauslehti’. Sisältää paljon herännäisaktiivien haastatteluja, perinnejuttuja, ystäväkansan kuulumisia, mutta ajoittain myös merkittäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Verkossa.

Heränneiden ylioppilaskoti

Arkisemmin Körttikoti, Körttis.
Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa toimivia opiskelijatyön keskuksia. Asukkaat ovat erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joita herännäisyys yhdistää. Verkossa.

Herännyt

= körtti. Heistä ei ole nimiluetteloita, ei edes lukumäärää tiedossa. Herännyt on myös sisällöllinen termi. Kyseessä on synnintuntoon, omaan syntisyyteen ja huonoon kilvoitteluunsa herännyt henkilö. Se, joka ei ole herännyt, heränneessä tilassa, on suruton, maailmallinen. Hän ei ole herännyt edes parannuksenteon huonouteen. Herännyt on siis eri asia, kuin olla uskossa, tai ottanut Jeesuksen omakohtaiseksi vapahtajakseen. Vaikka herännyt tietää oman parantumattomuutensa, hän myös tietää, että apu tulee yksin Jumalalta.

Herännäisyys

= körttiläisyys. Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.
Heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja. Kts. Herännyt.
Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta körtin voi tavata etelämpänäkin. Monet ovat tietämättään körttejä.

Herättäjäjuhlat

Herättäjäjuhlat kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella, eivätkä ne ole "herätysjuhlat". Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa vuonna 1893.

Juhlien ohjelma on vakiintunut ja ollut koko ajan lähes sama: perjantaina aloitetaan aattoseuroilla, päätapahtumia ovat lauantaina raamattutunti kello 11 ja päiväseurat kello 13. Päiväseurojen aluksi puhuu Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja. Sunnuntaina on ehtoollisjumalanpalvelus ulkona ja juhlat päättyvät päätösseurojen polvirukoukseen. Iltaohjelmana alkoi 1960–70 –luvuilla lisääntyä kulttuuritarjonta. Verkossa.

Herättäjä-Yhdistys

Herännäisyyden palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Nimi kirjoitetaan yhdysviivalla ja Y isolla.
Liikkeen kokoava toimija, joka elää lahjoitusvaroin, tekee lähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta ja lähialueyhteistyötä mm. Venäjällä.
Liity toki, jäsenmaksu 20e/vuosi.

Körttiläisyys

= Herännäisyys.
* ”Körttiläisyys voisi korvata herännäisyyden tämän liikkeen nimenä.” (Aino Suhola)

Körttipastillit

Alkuperäiset ovat valkoisia, piparmintun makuisia, nykyään on myös muita makuja, kuten salmiakki ja anis. Niissä voi maistaa myös elämän ja synnin makuja. Körttipastillin sanotaan olevan seurapuheen mittainen. Pastilleja voi ostaa Herättäjä-Yhdistyksen toimistosta ja usein myös seuroista. Körttinuoret myyvät niitä herättäjäjuhlilla yhdistyksen nuorisotyön hyväksi.

Körttipuku

Tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla. Saarnasi elämänarvoista, sitoutumista ystäviin, rohkeutta erilaisuuteen turhamaisuutta vastaan. Korosti vapautta muodista ja ulkoisesta rikkaudesta ja tummaa väriä. Oli välillä myös jäsenyyden tunnusmerkki. Miehillä puku on vanha sotilaspuvun kaulukseton takki, josta on ”natsat” otettu pois. Puvun takahelmassa kolme halkiota eli ”111”. Naisilla röijy ja hame sekä tumma körttihuivi sinisillä raidoilla. Verkossa.

*Nykyään on mediatapaus, kun tapaa herättäjäjuhlilla körttipuvun.

Körtti

= herännyt
Alun perin pilkaksi tarkoitettu kutsumanimi heränneistä. Körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, ruotsinkielellä skört. Myös lukua 111 kutsutaan tästä syystä körtiksi.
Nykyään sana on yleisessä käytössä, eikä sitä koeta pilkkanimenä. ”Meissä kaikissa on vähän körttiä.”

Nettisivut

www.h-y.fi ja www.körtti.fi. Herännäiskeskustelua Körttifoorumilla osoitteessa www.h-y.fi/foorumi. Myös eri maantieteellisillä alueilla on omat sivut.

Oppi

Herännäisyydellä ei ole omaa oppia tai teologiaa, on vain Suomen evankelisluterilaisen kirkon oppi: ”Ihminen pelastuu yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Jumala lahjoittaa meille uskon.”

Paikallisosastot

Herättäjä-Yhdistyksen ruohonjuuritason toiminnan ydin. Noin 150 kpl eri puolilla Suomea. Toiminta koostuu pääasiassa seuroista. Järjestävät myös Herättäjän kirkkopyhiä paikallisissa seurakunnissa.

Ruotsalainen, Paavo 1777 – 1852

Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu häntäkin, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa. Viimeiset kiusaukset – oopperan päähenkilö. Ukko-Paavon opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ukko-Paavo neuvoi lähestymään Jumalaa "niin pyhänä kuin pahanakin".

Seurapuhe

Seuroissa voi puhua kuka tahansa, ilman titteleitä. Isommissa seuroissa puhujat kuitenkin yleensä sovitaan etukäteen. Sävy on rinnalla kulkijan. Puheet nousevat sanasta ja elämänkokemuksesta.

”Seurapuheessa saa olla enintään yksi ajatus. Se on samalla vähimmäisvaatimus.” (Jaakko Elenius)
Puheiden ja niiden välillä veisattavien virsien tulisi muodostaa jatkumo. Seurapuhe ei ole pitkä, 5 - 10 minuuttia, ”körttipastillin mittainen”.

Seurat

Kodeissa tai muissa tiloissa pidettävä, noin tunnin kestävä tilaisuus, jossa Siionin virsien veisuu ja lyhyet puheet vuorottelevat.
”Virsi potkii puhujaa eteenpäin, puhe toista puhetta.”
Seurojen kesto: Kolme, neljä puhetta, välissä virsi (veisataan yleensä kokonaan) – tunnin verran.
”Sananharjoituksen pituus vie kiinnostuksen lapsilta ja nuorilta.” (Jaakko Haavio)

Siionin virret

Virsi- ja rukouskirja, pohjaa ruotsalaiseen Sions sånger -kokoelmaan vuodelta 1743. Siionin virsien 1. painoksen julkaisi Elias Lagus vuonna 1790, Wilhelmi Malmivaara uudisti 1893 ja Jaakko Haavio 1972. Viimeisimmän täydennetyn laitoksen uudistus on meneillään, Siionin virsien lisävihko julkaistiin 2005.
*Siionin virret – kirjan pieni ja vaatimaton ulkoinen olemus korostaa ihmisen pienuutta. Virsistä löytyy sopiva erilaisiin elämän tilanteisiin ja tuntoihin. Virsiä on lisävihko mukaan laskettuna 314 kpl, joista moni myös virsikirjassa.
Siionin virsiä ei lauleta, vaan veisataan. Kirjoitusasu Siionin (isolla alkukirjaimella) virret (pienellä alkukirjaimella, erikseen). Lyhennettynä myös SV. Seuroina siioninvirsiseurat (kaikki sanat yhteen). Verkossa.

Usko

Heränneen kansan usko on enemmän kysymyksiä tekevää kuin varmoja vastauksia jakelevaa uskoa.

Nuorten lisäsanasto